tiistai 10. tammikuuta 2012

Turpa lumessa

Olettekos mahdollisesti kaivanneet talvisia koirakuvia? No mutta ei se mitään, tässä niitä tulee silti! ;) Oli tuossa vähän vaihtelevat kuvausolosuhteet oikukkaiden pilvien takia, mutta ei nyt anneta asian häiritä. Hämärään menoonhan tämän blogin lukijakunta on jo varmasti tottunut...




Carohan se suorastaan sekosi onnesta päästyään tänään pitkästä aikaa kunnon umpihankeen hillumaan. On meinaan ollut viime aikoina vähän nihkeää tuo kivoissa paikoissa lenkkeily (ja niihin "kivoihin" ei tosiaan mitään ankeita pyöräteitä lasketa, pthyi!), kun on pitänyt varoa ensin haavaa kannuksen nurkilla ja sen jälkeen kannusta itteään, josta koira meni ilmeisesti nyysäämään ihon rikki haavaa putsaillessaan. Eikä varmaan auttanut yhtään, kun törmättiin eräällä lenkillä Nitaankin ja pieneksi hippapainiksihan se lipsahti, hups...




No joo, eihän se kannus ole terve vieläkään eli kaljuhkon punertavalta näyttää, mutta eipä ole kauaa kuosissa Caroluksen korvien välikään, ellei se pääse vähän riehkaamaan (riehkaamisen puutteesta seuraa "lieviä" henkisiä ja ehkä jopa fyysisiäkin oireita myös lauman ihmisille, sattuneesta etäisesti ylienergisyyteen viittaavasta mm. käsivartta venyttävästä syystä...), joten tänään me tehtiin kunnon umpihankivaellus tuonne...noh, umpihankeen. 






Ja tulipahan se hangessa pörnystäminen ja sukeltelu tarpeeseen! Koiruus on vetänyt tuhteja hirsiä koko lopun päivän sen jälkeen, kun me reissusta iltapäivästä kotiuduttiin. Ruoan sentään himolla kupuunsa veteli (vähemmästäkin ahertamisesta se nälkä tulee, ainakin emännälle...), mutta muuhun ei ole puhtia sitten riittänytkään.




Saa nyt nähdä milloin lähdetään uudelleen. Kelithän ovat täydelliset ja Nanaltakin yksi treffipyyntö korvan takana, mutta kun tuo saamarin liikavarvasvärkki on mitä on, niin eipä sen kanssa paljon kavereiden naamoja lähietäisyydeltä katsella. 


Ei nyt kuitenkaan pidä liikoja valitella, sillä monella on isot vaivat kiusana, meillä sentään vain pelkkä hassu kolottava varvas (jota koira ite ei oikeastaan edes huomaa, hah!). Ai niin ja postausaiheitakin vino pino, onhan Caron joululahjatkin vielä kokonaan esittelemättä! Eiköhän nekin ennen helmikuuta ehditä esitellä, eh... :D Uusi ruskea "joululahja"-verukkeella ostettu niittipanta kyllä näissäkin kuvissa jo vilahtaa, vaan tokkopa siitä mitään tolkkua ottaa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun kommentoit! :)