maanantai 16. marraskuuta 2015

Sinisenä hetkenä

Ei se ole kuulkaas koko syksyä satanut. Päinvastoin! On ollut harmaiden hetkien lisäksi myös paljon sutjakasti toteutuneita auringonlaskuja ja niiden myötä saapuneita sinisiä hetkiä. Yhtenä sellaisena myöhäisiltapäivänä Pätkis pääsi kannon nokkaan kököttämään, ja kun se touhu alkoi tympiä, oli aika siirtyä suuren kiven laelle pohtimaan, miksei taaskaan saanut jäädä kotiin, vaan oli tultava luontoon esittämään innostunutta ja aktivoitunutta. Pätkiksen onneksi hämärä yllätti meidät niin pian, ettei siitä reissusta tullut turhan pitkäkestoista, ja niinpä katti oli jälleen kerran selvinnyt yhdestä traumaattisesta koettelemuksesta elämänsä ah niin kivikkoisella polulla. Kuinka rankkaa voikaan ragdollin elämä toisinaan olla! Varmasti on muilla kissoilla helpompaa. Varmasti on!






























8 kommenttia:

  1. Ei saisi nauraa toiselle, mutta nuo ilmeet :-D ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ne on aina vähän tommosia "innostuneita". :p

      Poista
  2. Oi miten ihania kuvia Pätkiksestä <3 Onko hän muuten vapaana? Pätkis kyllä näyttää ihan siltä että vaikka onkin niin ei se minnekkään lähde.. Ruffe saattaisi pingahtaa häntäpystyssä laukkaan :')

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! :) Juu Pätkis ulkoilee yleensä vapaana, koska pysyy hyvin ihmisten kanssa ja me ulkoillaan aina jossain syrjäseudulla, missä ei tartte autoja ja muita ihmisiä pelätä. Sinniä ei uskaltais pitää vapaana sielläkään, koska se on niin arka, että lähtee herkästi karkuun ja katoais, ku on nii ketterä ja nopea (ton arkuuden takia Sinniä ei viiti viedäkään ulos usein). Pätkis taasen on liian laiska hillumaan ja jos se jonnekin kirmaa, niin useimmiten takas autolle, jos vaan muistaa missä se on. Yleensä muistaa erittäin hyvin. :D

      Poista
  3. Wautsi, ei mennyt hukkaan tuo reissu! Ainakaan kuvien kannalta. Pätkis saattaa olla asiasta jotain muuta mieltä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ei se lopulta, vaikka siellä paikan päällä päästelinki ärräpäitä sen nopeasti saapuneen pimeyden suhteen, joiden takia kuvista tuli oman parhaankin putken kanssa kuvaillessa rakeisia. Onneks kuvat mahtuu tähän blogipohjaan niin pieninä, ettei lopputulos näytä kauheen pahalta - mitä ny toi kissa näyttää pahalta aina. :D

      Poista

Kiitos, kun kommentoit! :)